Suomessa painotetaan usein kuinka olemme demokratia, eikä sitä että olemme tasavalta. Demokratia tarkoittaa enemmistödiktatuuria, tasavalta taas sitä että meillä on edustuksellinen demokratia joka huolehtii myös vähemmistöjen oikeuksista.
Perustuslaillisen tasavallan idea on yksinkertainen, ihmiset ovat perustaneet valtion ja se toimii ihmisten suostumuksella. Perustuslaki taas on sopimus valtion ja ihmisten välillä, eli mitkä oikeudet ihmiset luovuttavat valtiolle yleisesti valvottavaksi, tämän takia perustuslain muuttaminen on tehty vaikeammaksi kuin muiden lakien. Tasavallassa on yleisesti kolmeen itsenäiseen osaan jaettu hallinto: lainsäädännöllinen(eduskunta), toimeenpaneva(hallitus) sekä oikeudellinen(tuomioistuimet) elin. Lainsäädännöllisellä yleensä on valta kaataa muut, esimerkiksi järjestää uudet vaalit toimeenpanevan elimen valitsemiseksi. Suomen järjestelmä on tarkemmin jossain puoli-presidentillisen(esimerkiksi Ranska) ja parlamentaarisen(monet perustuslailliset monarkiat, kuten Iso-Britannia) järjestelmän välillä jolloin lainsäädännöllisen ja toimeenpanevan elimen raja on hieman hämärtynyt.
Perustuslakia voidaan Suomessa muuttaa kahdella tavalla, molemmissa vaaditaan 2/3 enemmistö. Ensimmäinen tapa on että eduskunta hyväksyy muutosesityksen jätettäväksi lepäämään ja seuraavien vaalien jälkeen valittu eduskunta hyväksyy tai hylkää esityksen. Toisena tapana on julistaa päätös kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä minkä jälkeen eduskunta äänestää siitä kuten ensimmäisessä tavassa.
Suomen perustuslaissa on nähdäkseni käytännössä kolme ongelmaa joista ensimmäinen on suhteellisen yksinkertainen hoitaa.
1) Lait eivät saa olla ristiriidassa perustuslakiin nähden ja sitä valvoo Suomessa perustuslakivaliokunta, eli lainsäädännöllinen elin. Tämä työ pitäisi siirtää Korkeimmalle Oikeudelle jolloin myös kansalaiset voisivat haastaa lain perustuslaillisuuden sekä vallan kolmijakoperiaate toteutuisi.
2) Delegaatiot, Suomen perustuslaissa delegoidaan erillisiin lakeihin mm. rajoituksia perustuslaillisiin vapauksiin. Jolloin niiden muuttaminen onnistuu normaalissa lain säätämisjärjestyksessä.
3) Lait jotka ylittävät perustuslain, Suomessa voi perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetty laki “ohittaa” perustuslain, laki saa siis perustuslain aseman itse perustuslain sisältöä muuttamatta.
Kaksi viimeistä voidaan hoitaa muuttamalla perustuslaki oikeaksi perustuslaiksi, tämän jälkeen Lex Karpelan(keskustelua rajoittava osa), Lex Nokian ja sensuurilain tapaiset aivopierut eivät olisi mahdollisia.
Myöskin perustuslain säätämistä voisi muuttaa. Mikäli kiireellinen niin laki voitaisiin säätää eduskunnassa nykyisen kiireellisen tapaan, mutta seuraavan puolen vuoden sisällä siitä pitäisi järjestää kansanäänestys ja mikäli sitä ei siinä hyväksyttäisi(2/3 enemmistöllä) tai äänestystä ei järjestettäisi, laki raukeasi.
Ja ehkä Suomestakin saataisiin (liberaali) perustuslaillinen tasavalta.